Haukipudas 3D – vuonna 2014

Tuotimme 3D-materiaalin Suunnistuksen sprintti-kartan tekemiseen Haukiputaasta.  Testasimme tekniikan toimivuutta ja hyötyä tähän tarkoitukseen.  Maastotyön osuus vaihtui suurimmaksi osaksi piirtotyöksi.  Voisi sanoa että maastotyön tarvetta on enää ns. viimeistelylle(erityisesti kasvillisuuskuvaus ja katokset).  Hyöty on ilmeinen kartoitusajan säästämiseksi ja sitä kautta taloudellisesti.  Myös ratamestarille on näin käytössä uusi työkalu suunnittelun tueksi.

Nyt käytössämme on huomattavasti parempi kamera ja lennokki, joilla pystymme tekemään huomattavasti suurempiakin alueita kerralla.

Alla olevasta linkistä avautuu tästä materiaalista pistepilviselain, jolla voitte zoomata, vääntää ja kääntää Haukipudasta.

Pistepilviselain

 

TET – harjoittelija töissä

Peruskoulun 8-luokkalaisilla on menossa työelämään tutustumisjakso (3-päivää).  Tarjosimme Jouko Tienhaaralle mahdollisuuden tutustua ilmakuvauspalveluumme.

Reittisuunnittelun opastus välineistöä.

Autopilotiikan reittisuunnitelun perehdyttämistä kartan ja rautalangan avulla.

Harjoittelun aikana Jouko suunnittelee maanmittauslennon reitit. Suunnittelutyö on ollut Joukon mielestä välillä ”haastavaa”, mutta mielekästä puuhaa.  Reittisuunnitteluun perehdyttämisessä käytetään perinteisiä menetelmiä. Kartta ja rautalankamalli toimii.  Lennokki lentää suunnitellut reitit autopilotiikalla ja samalla ottaa 3D-mallinnuksessa tarvittavat pystykuvat.  Harjoittelija pääsee myös seuraamaan lento-operaatiota käytännössä ja toteamaan suunnitelmansa onnistumisen.

Ennen lentoa merkitään maastoon maareferenssipisteet, jotka maanmittari käy mittaamassa tarkkuus GPS-laitteistolla. Harjoittelija pääsee mukaan myös tähän varsin maanläheiseen merkkaus operaatioon.  Vaikka 3-päivän harjoittelujakso on lyhyt saa harjoittelija varsin laajan ja käytännön läheisen kuvan maanmittauslentojen suunnittelusta ja toteutuksesta, ainoastaan kuvien jatkojalostamista ei tässä ajassa ehditä käydä läpi.

3d-kiiminki

Valmis 3D-malli esimerkkinä Kiimingistä

Kuvauksen kuvista lasketaan 3D-malli fotogrametrisesti.  Tässä tapauksessa mallia käytetään pohjakartan täydennysmateriaalina ja valmiin kaavakartan tuottamisessa.  Yhteistyökumppanimme BlomKartta tuottaa valmiit aineistot. Lentopalvelumme on hyvä ja varsin kustannustehokas tähän tarkoitukseen.

Opinnäytetyö, Iisak Helander. UAV:N AVULLA TUOTETUN FOTOGRAMMETRISEN PISTEPILVEN VERTAILU JA KÄYTETTÄVYYS

Tilaamamme, Iisak Helanderin opinnäytetyö Rovaniemen Ammattikorkeakoululle on julkaistu.

—- Tiivistelmä —-

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia miehittämättömällä ilma-aluksella tuotetun fotogrammetrisen pistepilviaineiston käytettävyyttä ja vertailla sitä kahteen eri tavoin tuotettuun laserkeilausaineistoon. Työn toimeksiantajana toimi Maailmasta Oy.

Opinnäytetyössä käydään läpi UAV-laitteiden historiaa sekä perehdytään niiden toimintaperiaatteisiin ja käyttömahdollisuuksiin. Lisäksi esitellään miehittämättö-
miä ilma-aluksia koskevaa lainsäädäntöä.

Fotogrammetrinen pistepilviaineisto tuotettiin UAV-kuvauksella Oulun Haukiputaalla.
Vertailevina aineistoina käytettiin Maanmittauslaitoksen sekä Blom Kartan laserkeilausaineistoja. Näiden lisäksi kohdealueelta mitattiin myös vertailevia pisteverkkoja
GPS-kartoituksella. Vertailu suoritettiin muodostamalla eri mittausmenetelmien tuottamista aineistoista maastomallit ja tekemällä niistä poikkileikkaukset.

Mittaustulokset osoittivat UAV-kuvauksella tuotetun fotogrammetrisen pistepilven olevan monilla vertailualueilla lähes yhtenäinen laserkeilausaineistojen
kanssa. Ongelmia UAV-kuvaukselle tuottivat tiheät alueet sekä runsas aluskasvillisuus.

——-

Linkki opinnäytetyöhön

 

 

Opinnäytetyö, Miehittämättömien lentojärjestelmien (UAS) soveltuminen massalaskentaan

Tilaamamme ja Sampo Rahko tekemä opinnäytetyö (Rovaniemen Ammattikorkeakoulu) on julkaistu.

—- Tiivistelmä —-

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten miehittämättömät lentojärjestelmät (UAS) soveltuvat massalaskentaan. Mittaukset ja ilmakuvaukset suoritettiin keväällä 2014.

Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää malliprosessin avulla, kuinka miehittämättömiä lentojärjestelmiä voi hyödyntää massalaskennassa. Ilmakuvista muodostettiin pistepilviaineistot kahdella eri ohjelmistolla ja tätä tietoa verrattiin VRS GPS-laitteella suoritettaviin mittauksiin.

Miehittämättömät lentojärjestelmät sopivat hyvin tarkkojen mittausten suorittamiseen alueelta, joka ei sovellu VRS GPS:llä suoritettaviin mittauksiin. Tarkkuuden puolesta miehittämättömillä lentojärjestelmillä suoritettavat mittaukset ovat riittävän tarkkoja massalaskennan suorittamiseen.

—————–

Linkki opinnäytetyöhön.